tiistai 23. syyskuuta 2014

Varastoduunarin arkea


Tervehdys pitkästä aikaa! Näin kirjotuksen aluksi jo myönnän ettei jaksamista ole ollu kirjoittaa pitkiin aikoihin oikeen kellään, koska aika vähän on tapahtunut tässä työrupeaman aikana, mutta lupaamme että blogi herää henkiin marraskuun puolessa välissä ja tekstiä tulee tiuhaan tahtiin, koska siitä lähtee meidän puolen vuoden odotettu reissu liikenteeseen! 

Itse asiaan! Olemme olleet kaikki nyt samassa paikassa töissä (Lago) heinäkuusta asti. Asutaan tällä hetkellä Upper mount gravatissa samassa kämpässä koko gööri. Helppo sumplia asioita ja suunnitella viikonlopuile tekemistä ku kaikki nukutaa saman katon alla.  Viikot vilisee silmissä ja pää asiassa keskitytään työn tekoon ja olemiseen. Niin siis viikolla mutta viikonloppusin ollaan keksitty aina jotain vähän spessumpaa ettei aivan varasto höperöiksi tultas tässä muutaman kuukauden aikana. Toki lauantaisin käydään vetää 4 tunni aamujumppa lihan parissa, jonka jälkeen vasta alkaa virallinen "viikonloppu" (lue lepopäivä).         


Nää boksit ei tuu loppuu täältä koskaan..
    Työvuorot vaihelleet ilta-, yö-, aamuvuoroon ja takasin ja muutama viikko takaperin meinas hermotkin mennä ku meitä vaihatettiin vuorosta toiseen nii ei saanu minkäälaisesta rytmistä kiinni. Noh nyt kumminki taas rytmi pelittää ainaki osalla, bedulla hieman vaikeuksia rytminkanssa ku pitäis 3 yöllä herätä ja mennä 7 aikaa illalla nukkumaan että tarvittavat unet tulis. Tuomas ja rabbe painaa muitten suomalaisten kanssa pitkää päivää aamuvuorossa, kun taas bedun tullessa "yö" vuorosta me otetaan auto ja lähetään päivävuoroon. Mulla ja tompalla on oikeestaan kaikista paras mahollinen vuoro. Mennään 1 päivällä töihin ja tullaan 8-11 aikaan kämpälle takasin joten aamupäivän pystyy nauttia auringosta lenkkeilyn, salin ja aurinkotuolin parissa. 
   

      Täällä arki on silti erilaista ku Suomessa. Täällä ei oo nii paljo aktiviteettia arjenlomassa tai sitä osaa vähä rajottaa paremmin joten ei oo tullu semmosta tukkaputkella eteepäi hösöttämistä. Suomessa keksi kavereiden kanssa joka illalle jotakin ja se oli välillä rankkaakin ku ei osannu paikoillee pysähtyä. Joten kehotan teitäkin Suomessa joku päivä töiden jälkeen ottamaan kupin kahvia ja nauttikaa vain olemisesta yksi päivä! Se on yllättävän helpottavaa arjen keskellä. Toki kaikilla ei siihen mahdollisuutta ole. Täällä arjessa on nauttinut siitä että herää aamulla 7-9 aikaa käy lenkillä, syö kaikessa rauhassa ja valmistautuu seuraavaan työpäivään, vielä puolen tunni auringon otolla. Ainakin minä ja Tomppa pystytään tällä tavalla nauttimaa arjesta ja todellakin maistuu välillä rauhottua ja elää hetkessä. 
    Säästä vielä sen verran, että täällä talvi oli kesä-elokuussa, joka tosin näyttäytyy täälä päin vain öisin. Päivät talvellaki oli semmosta 20 astetta, mutta yöllä saatto pudota 5 asteesee. Talvi oli myös hienoa kun pilviä ei näkynyt kuukausiin ja joka päivä paistoi aurinko. Kuitenkin tällä hetkellä sää alkanu lämpenee ja päivisin  25-30 astetta eli alkaa tareta ja merivesiki 22 astetta. Keväässä eletään.

Vielä vähän viikonlopuista. Yhtenä viikonloppuna käytii Australian Zoossa pyörähtään. Oli iha näkemisen arvone paikka kaikkine elukoinee morkulapäästrutsista, jalkapalloihin eli koaloihi. Sielä gopro pitkällä sauvalla saatiin hyvää materiaalia krokotiileistä, koaloista, kaikenmaailman linnuista ja tiesti kenguruista. Ei ollu meinaa aidat ku olkapäihin asti korkeita;)
      










      Yhtenä viikonloppuna pyörähettiin Noosassa (Noosa heads) surffaamassa. Lauantaina aamujumpan eli töidenjälkee lyötiin laudat ja kamppeet autoo ja lähettii posottaa kohti Noosaa. Noin 200 kilometrin ajomatkan jälkeen alettiin olee huudeilla ja normi maantie muuttu kaupunkimaisemmaks. Siinä taas sitte ku uuteen paikkaan tultiin kaikki täpinöissä nii ei auto meinannu tiellä pysyä, mutta selvittiin kumminki perille asti. Perillä auto äkkiä parkkiin ja surffaamaa. Oli lauantaista vain jäljellä ilta aallot eli muutaman tunnin surffit kerettii heittää. Nii tohkeissaa oltii ettei sen koomi katottu mestoja vähän ehkä ajanpuuutteessaki ja mentiin ehkä huonoimalle paikalle sinä päivänä. Mutta kyllä se huonopaikkaki on täälä päi hyvä. No ilta meni surffatessa ja pimeys ku tuli ni lähettiin vähä matkan päähä Sunshine coastille joka osottautu farssiks. Syötii sielä safkat ja lähettii Noosaan takas varaamaamme hostelliin jossa tuurilla sattu olee suomalainen respa. Sielä sitte yövyttiin.


      Aamulla aamupalan jälkeee lähettiin taas surffi paikoille ja tällä kertaa katottiin paikat ennekö lähettii höntyilee ja löydettiiin aivan unelma paikka! Aallot meni poikittain ja pysty surffailla semmosia 300 metrin siivuja, eikä edes ollu ruuhkaa! Pois lukien meduusat jota sai tökkiä vähän väliä sivummalle. Siinä päivä surffatessa ja aurinkoa ottaessa tuli taas jätkien kans fiilisteltyä: "SE PÄIVÄ KUN MEILTÄ LOPPUU TYÖT ME TEEMME TÄTÄ PÄIVÄSTÄ TOISEEN!" Kuitenkin tälläkertaa jouduimme ajamaan takasin Brisbaneen ja pyöräyttäää oravanpyörä taas pyörimään. 


Näitä kavereita aalloilla riitti.
Uimarantaa Noosassa

    
      Tässä lähiaikoina ollaan saatu myös suomalaisia vahvistuksia Ausseihin. Noin 4kk pyörimme melkein pelkästään meijän sakilla, mutta nyt lähiaikoina tänne on tullut yhtäkkiä paljon Suomalaisia. Viime viikonloppu menikin hengatessa uusien, sekä ennestään tuttujen Suomalaisten kanssa Gold Coastilla. Ja kuulemma lisää on tulossa.



Zoo reissulta. Taka alalla Glasshouse mountains.

Snapper rocks
Currumbinin biitisiä


Eli työnloppua odotellessa ja samalla myös arjesta nauttiessa menee seuraava kuukaus ja marraskuun tienoilla alkaa jokapäiväinen lomailu:)

-Make