keskiviikko 2. syyskuuta 2015

Kotimatkalla

 Sumatralla Padangissa jumiteltii viikko ja mietittiin mikä olis seuraava kohde. Osalla alkoi jo reissumieli uupua ja mielen valtas rakas kotimaa. No loppuen lopuks monen suunnitelman jälkeen päädyttiin Yanton (mentawai jätkän) suosittelemaan Cimajaan, Jaavalla joka siis on Sumatran viereinen saari. Mesta on noin 4 tuntia Jakartasta, Jaavan pääkaupungista etelään. Ei muutako lentoliput varaukseen ja menoks! Kuitenkaan koko porukka ei Jaavalle lähtenyt vaan Rabbe oli päättänyt jo Mentawaita ennen, että muutama viikko Mentawailla saa kruunata reissun ja lensi suomeen palattuamme Padangiin. Myös Bedun ja Eerikin suurin reissukuume oli ohi ja pojat lens suomeen Rabben perässä. Siinä oli vähä haikee heittää kavereille hyvästit ku oltii oltu kuitenki vuosi reissussa ja nyt porukka hajos. 
Vika aamupala isommalla porukalla, Padangissa Yannis Homestayssa.
Cimaja, Jaava, -saatiin talo keskelta riisipeltoa !
 No Cimajalle lähettiin kuitenki vielä pienemmällä porukalla minä, Tupe, Tomppa ja Emppu. Saatiin Yanton kautta valmis yöpaikka ja kuljetukset Jakartasta,  joten ei tarvinnu ku hypätä Jakartassa lentokentalla oottavaan autoon ja lähtä kohti Cimajaa. Hieman välillä hirvitti ku ajeltii pimeessä vuoristojen läpi pikkuteitä kun joka mutkassa hillu paikalliset kiväärien kanssa pitkin tienpientaria. Mutta jälkee päi selvis että ne metästelee vaan lintuja. Ekat päivät meni spotteja kartottaessa ja ootellessa vähä pienempiä aaltoja. Käytiin empun kanssa surffaa noin tunnin ajomatkan päässä Cimajasta keskellä pikku kylää ja saatiin 50 päinen katsomo rannalle. Paikalline koulu tuli kattoo ku me räpiköitiin muovipussien ja roskien seassa. Oli meinaa roskasin spotti ikinä! Joka kerta ku sukels aallon ali sai repi muovipussia pois päästä että näki eteepäi. Eipä me kaua siinä spotilla viihyttykkään.
Jaavalaisia koulupoikia

Lahossa mopoilla Sawarnaan, Einstein tyynena.
 Kolmantena päivänä Cimajalla päästiin surffauksen makuun ja surffailtiin koko päivä keskenään  sopivan kokosissa ja tyhjissa aalloissa. Sattu paikallinen kaveri kameran kanssa rannalle ni saatiin muistojaki päivästä. Yhtenä päivänä päätettiin lähtee ettii aaltoja hieman kauempaa ja ajeltiin skoballa noi 2 tuntia vuoristoteitä pohjoseen Sawarnaan, pieneen kylaan. Matkat on aina yhtä mielenkiintosia skootterilla. Koskaan ei tiiä mitä mutkan takana oottaa. Välillä saatto olla kalaverkot levällään keskella tieta ja puol kylää perkaamassa niitä, välillä rekka poikittan kaatamassa soraa isoimpiin tiessä oleviin monttuihin. Pitkän sompailun jälkeen pääsimme kohteeseen ja lyötiin sinkit naamaan ja hypattiin veteen. Paikka oli erittäin hieno ja vedet kirkkaat. Ja mikä parasta meidän lisäks vain yks paikallinen veessä. Pitkia ja hyvankokosia aaltoja! Sielä surffailtiin päivä ja nautittiin hienoista maisemista. Tutustuttiin myös yhteen hotellin pitäjään, joten sinne ens kerralla yöks jos paikalle satutaan. Viikko oltiin yhteensä Cimajalla surffailemassa ja oli kyllä huikeita mestoja! Ainut miinus oli Empulle tullut ruokamyrkytys, mutta sekin meni onneksi yhessä yössä ohi. Viimesenä päivänä putsattiin laudat totaalisesti ja pakattiin huolellisesti tulevia lentoja varten, koska ei enää surffattaviin maihin lennetä. Haikea mielihän siinä tuli, kun joutuu jättää surffailu pitkäks aikaa ja alkaa pikkuhiljaa miettiä paluuta Suomeen. Yövyttiin kuitenki yön yli Jakartassa hotellissa ja varailtiin lennot Singaporen kautta Dubaihin.
Make riding this unforgiving slab at Cimaja ;)

Viimeset Nasi Gorengit Indonesialaisittain
 Hotellien ja lentojen varaus on ollu aina yhtä hankalaa ja varsinkin kun automaatti imas Empun ja meijän koko porukan viimesen luottokortin Jakartassa. Olihan meillä aussikortit mutta rahat suomitileillä ja se otti aikaa että saatiin siirrettyä rahat aussi tileille. Onneks Tupella oli vähän aussitilillä ettei tarvinnu ilman rahaa elää 3 päivää. No reissuun kuuluu aina pieni säätö ja se jatku seuraavana päivänä. Hotellin väki ei osannut tilata meille tilataksia keskustasta lentokentälle, vaikka kuin yrittivät. Meillä sitten meni hermo, kun meinas tulla kiire ja otettiin sitte 3 pientä taksia ja mentiin niillä kentälle peräkanaa, mutta tietysti 2 taksia jätti väärään terminaaliin osan ja sieltä jouduttiin uudella taksilla mennä oikeeseen terminaaliin. Ihme kyllä ei myöhästytty ja päästiin ajoissa oikeeseen mestaan ja lento lähti kohti Singaporea.

Toista kertaa Singaporessa samalla reissulla, talla kertaa vahan rehevammalla tukalla.
Parlamenttitason toimintaa kuvassa
Singaporen kentällä alettiin kattomaan yöpaikkaa ja Tomppa löys netistä halvalla viidentähden hotellin ja alettiin sitä varamaan. No kenenkään kortit ei toiminu ja otettiin yhteys Suomeen että saatais yö paikka ja saatiin suomesta yhden luottokortin tiedot millä alettiin varaamaan hovihotellia. Tomppa onneks tarkasti tiedot vielä ennen vahvistamista ja hoksas, että maksu ei oo menny läpi muilla korteilla, koska hinta onkin punnissa eikä dollareissa eli korteilla ei ollu tarpeeks katetta :D Ois tullu kalliiks ku oiskerenny vahvistaa maksun. Noin 200e per yö :D No päädyttiin 6 tunnin selailun jälkeen kaupungille hostellin yöks. Pari päivää notkuttiin Singaporessa ja ihmeteltiin kulttuurieroja Jaavan ja Singaporen välillä. Kehitysmaissa ihmiset oli todella ystävällisiä, avuliaita ja sosiaalisia. Taas kun tultiin kehittyneeseen maahan ihmiset tuntu aivan koneilta. Junassa kukaan ei puhunu keskenään ja kaikki räpläs puhelimella, jotain muka "tärkeetä". Kaikki piiloutu jonku elektronisen laitteen taakse ja näytti kiireelliseltä. Aika nopeesti tuli ikävä kehitysmaita, jossa ihmiset oikeasti nauttii pienistä asioista, soitteli kitaraa ja hengaili porukalla kaikessa rauhassa.


Fellow traveller from Guinea, Africa! Parasta reissaamisessa, -tutustua ihmisiin ja kuulla lekendaa!
No singaporesta lennettiinki Dubaihin ja aateltiin että nyt nautitaan reissun viimesistä hetkistä täysillä! Saatiin ihan hyvä diili yhestä 5 tähen hotellista ja varattiin sieltä 150 neliöinen sviitti 3 yöks. Ja oli muuten hulppee! Henkilökunta hieman naureskeli ku kaikki muut asiakkaat kulki puvuissa ja me tultiin yksityisbussilla oven eteen ja astuttiin sisää shortseissa ja släpäreissä. Ensimmäinen hotellin työntekijä kysy, että ollaanko sita pankki ryöstetty vai mistä ollaa rahat revitty :D No tepasteltiin muutaman palvelian kanssa kattomaa huoneita ja kyllä vastas odotuksia! Meillä oli oma olohuone kaks makkaria ja kaks kylppäriä ja aivan viimesen päälle sängyt! Kyllä kelpas viimesiä reissun päiviä viettää kyseisessä mestassa. Aamupala sisälty hintaan ja neljän päivän aikana ei edes keretty maistaa kaikkea mitä tarjolla oli :D Kattoaltaalla otettiin aamut aurinkoa ja rentouduttiin. Siinä makoilessa yks palvelija kuskas kylmiä rättejä kasvolle hopealautasella, ettei olo pääse menee huonoks. Tryffeleita silkkikasineilla jne. :D Ihme ku eivat puotelleet rypaleita suuhun :D Yks ilta kun tilattiin pizzaa niin semmonen henkivartija lahti hakemaan niita pizzoja meian kans, kaveli rinnalla ja varmisti turvallisen pizzan luovutuksen... Ehkä vähä liia hifistelyä ;) 4 päivää dubaissa oli tarpeeks. Saatiin shoppailtua tarvittava määrä pitkää vaatetta Suomea varten ja kotia jotaki tuliaisia. Nähtävyydet ja maisemat ei niinkään enää kiinnostanu kun reissussa tuli nähtyä ja koettua nii paljon, että alko tulla pieni reissu ähky eikä mikään tuntunu enää miltään. Yhtenä päivänä käytiin vähä riehumassa vesipuistossa.

Saatiin oma linja-auto kentalta hotellille. Ainaki oli tilaa laudoille :D
Kyllahan tama oli aivan kiva, koinsyomien hostellien, riippumatto-, ja Uuden Seelannin telttailun jalkeen.
Marina Bay - Dubai

Maken biitseja ja viidakoita kyntany reppu rimmaa lakanoitten puhtauden kanssa  ;)
 

Sufeeta

Laskettiin etta lahemmas 200 eri tuotetta oli aamiaisella tarjolla :D

Matkan liat liukeni tonne
Ukolla oli omassa asunnossaan pikku salakauppa jossa myi kelloja ja laukkuja
Dubaista lähtikin sitten lento Moskovan kautta Suomeen. Siinäkö renkaat irtos maasta ja kone nous siiville ja ties että vain yhen välilaskun päässä on kotimaa mistä on oltu vuos ja kuukaus poissa, ei oikeen tienny mitä ajattelee. Onneks oli yölento ja herättiin Moskovan yläpuolella, mutta kone ei laskeutunutkaan. Ei saatu kapteenin mukaan lupaa laskee Moskovaan sumuisen kelin takia nii lennettiin Novgorodiin missä ootettiin että sumu häviäis ja päästäis Moskovaan. Lento myöhästy Moskovasta mutta onneks oli sama lentoyhtiö ja jatkolentoa vain siirrettiin tunnilla eteenpäin. Kavi ilmi ettei siella Moskovassa oikeesti mitaan sumua ollut. Epailivat etta Vladimir ois lahteny kentalta johonkin ja sen takia jouduttiin venailla...Moskovasta lähettiinkin sitten kohti suomea ja koko matkan pyöri vain mielessä, kuinka huikea vuosi on nyt takana ja kuinka paljon on nähnyt ja kokenut ja tutustunut uusiin ihmisiin. Tuntuu aivan unelta, että kaikki meni reissussa niin nappiin ja aika meni NIIN nopeasti.
Maailman isoin akvaario, Dubai Mallissa

Helsinkivantaalle saapuessa suurin shokki oli kun kaikki puhu suomea! Meillä jäi matkatavarat Moskovaan sen lento hässäkän takia ja siinä sitte hiema sekavassa olotilassa yritettii änkyttää jollekki työn tekijälle, että saatais matkatavarat. No meinas niillä vähä hermo mennä ku ei oikee osannu kunnolla selittää niille mitään semmossessa kulttuurishokissa :D Saatiin kumminki asiat hoitoon ja tavarat tuli seuraavana paivana kotiovelle. Meitä ootti kentällä vastassa mun ja Tupen veli, Sale, joka oli ainut joka oli tietone meijän tulosta. Oli se tunteikas nähä jätkää vuoden tauon jälkeen, ku ollaan aina oltu tiiviisti tekemisissä! Siitä sitten käytiin heittää  Tomppa himaan ja ajettiin ite kans kotia. Oli aivan käsittämätön fiilis kun ajo kohti kotia ja kaikki niin tuttua ja turvallista: kehä III, JUMBO, NURMIJÄRVI. Ei sitä uskonu todeks, että oli taas suomessa. Koti väki yllätettiin ja olihan se niin hieno palata rakkaitten sisarusten ja vanhempien keskelle omaan KOTIIN. Olo oli vaan nii sekava, että sitä on vaikea sanoin kuvailla. Niin hienoa olla taas suomessa aivan uskomattoman kokemusrikkaan vuoden jälkeen. Reissu avarti ja opetti todella paljon ja suosittelen kaikille kenellä on vain mahdollisuus, tehkää pidempi reissu ja kierrelkää maailmaa! Aivan huikea kokemus joka saralla!

Vihdoin Suomessa kyselemassa laukkujen peraan. Aivan ihmeissaan kun palvellaan suomeksi:)
Itelle reissu oli ensimmainen, MUTTA EI VIIMEINEN!


Kiitos kaikille lukijoille toivottavasti on ollut jollakin tasolla luettavaa tekstiä. Samalla myös itelle tämä on suuri muistojen päiväkirja, mitä lukee ilolla vuosienkin päästä! Me totutellaan Suomi elämään taas ja koitetaan saada arjesta kiinni! Sitäkin ihme kyllä kaipaa pitkän tauon jälkeen:)

-Make

sunnuntai 12. huhtikuuta 2015

Bali, Sumatra, Mentawai

Klippi saarelta:

Indonesiaan Balin saarelle paukahettiin siis ku Aucklandista sinne lennettiin. Vaihettiin konetta Brisbanessa Ausseissa. Virgin Australialla liideltiin Lago Cold Storesin yli aamuauringon valaistessa Hemmantin penseitä tehtaita;) 
( Monet kerrat yövuoron tauolla haaveiltiin istuvamme noitten Virginin koneitten nahkaistuimilla naukkaillen höyryävää aamukaffia ) :D. 


Bali Denpasar, lähtö Kuala Lumpuriin
                                                           
Balille tultua oli heti alkuun lentokentällä pikkunen kulttuuriero havaittavissa. Kentän ” virkailijat” vaikutti semmosilta Shellin kulmilla pyöriviltä mopojonneilta jotka pelaili puhelimillaan niillä tiskeillä ja naureskeli keskenään.   Siviilivaatteissa kaikki, ja ainoastaan käteinen kävi kun piti maksaa muutaman kympin viisumi maahan tullessa. Viisumilla saatiin kuukauden maassaololupa. Siitä sitten heti kentältä ulos päästessä kujan läpi kävellessä huomattiin, että paikallinen tapa oli dumpata kaikki jätteet kadulle tai ojaan. Rottia juoksenteli kujilla ym :D. Taksimatka Kuta Beachille Hotelliin oli myös aika mielenkiintonen. Kokoajan tuntu että kuski ajaa jonku päälle tai vastaantulijan keulaan. Liikennesääntöjä ei oo. Skootterit ohitteli taksia kokoajan joka puolelta, oikeelta ja vasemmalta. Ja jos vastaantulijoitten kaistalla näkyy tyhjää tilaa niin sielä saa ajaa :D kävelytietä kannattaa hyödyntää myös. Opittiin äkkiä maan tavoille ku vuokrattiin skootterit ja kartotettiin saarta niillä. Motarilla oli aika ridigitön tykittää ku viidellä kaistalla saatto olla kymmenen rinnakkain. Samalla piti väistellä jalankulkijoita ja katukoiria. Jakajan päällä saatto asua joku ja poltella iltanuotiota kaikessa rauhassa. Liikenneympyröissäki tulee porukkaa vastaan ja ei mitään sääntöjä. Motarilla ei oo ramppeja vaan niihin syöksytään väliin väkisellä.


Mentawait ois tuolla, lets go !?
Balin eteläosassa joku tunti Kuta Beachilla on semmonen pieni niementapanen ” Bukit Peninsula” joka on unelmapaikka surffarille. Jokapuolella niemeä on maailman parhaita surffispotteja mm. Uluwatu, Impossibles, Padang Padang. Jos toisella puolella ei tuulet suosi niin skoballa ajaa vaan puolessa tunnissa niemen toiselle puolelle. Löydettiin yhen surffikaupan myyjättären avulla meille unelma asuinpaikka. Suoraan Impossiblesin aaltojen edestä Bungalowit 5 dollaria yöltä! Jossain vaiheessa selvis, että ” myyjätär” olikin Aasian Ripcurlin omistajan vaimo. No tutustuttiin sitte pariskuntaan ja niitten 2v. surffaavaan tyttöön :D Käytiin vierailemassa Ripcurlin pääkonttorilla ja saatiin hyvä diili kun ostettiin kaikki laudat :)

Bungalowit Balilla oli ihan unelmapaikalla suoraan spotin eessä
Päältä 2 vkoa siinä sitten vaan nautiskeltiin surffaamisesta ja halvasta ja hyvästä safkasta. Skootterin saa vuokrattua 3e pv ja siihen saa laudalle telineen joten liikkuminen on too easy bro ;) Kerettiin tutustua paikallisiin ihmisiin ja apinoihin. Apinat on aika luigeja otuksia, puhaltaa nimittäin kaiken mitä jättää skootteriin :D Karkkipussit aukeaa käden käänteessä ja pullon korkkaus sujuu heittämällä näiltä paviaaneilta. En tiiä oliko paviaani vai ihmispaviaani, mutta multa myös pöllittiin puhelin muutama vko sitte… samalla meni pankkikortit ym, mutta siitä selvittiin :). 

Kokeiltiin muutama yö vähä paremmassa hotellissa ennen Kuala Lumpuriin 23.3 lähtevää lentoa. 10 dollaria eli joku 7e vuoden vanhassa hotellissa, ei paha:) Yks päivä sielä oli ikimuistonen: Paikallisilla oli uusivuosi ”Nyepi Day”. Täälläpäin näillä Balin Hinduilla se on vähän erilainen ku länsimainen UV. Ensin  ne rakentaa semmosia isoja örkkejä joita ne rullaa illalla tuola kaduilla paraatien päristessä. Sitte ne polttaa ne örkit pahojen henkien häätämisen merkkinä. Seuraavana päivänä kukaan ei saa poistua asunnostaan ja sähköjä eikä mitään saa käyttää. Koko saari hiljenee. Mistään ei kuulunu mitään ääniä ja jopa Balin lentokenttä on suljettu koko päivän. No meille tarjoiltiin petiin ruokaa ja juomaa koko päivän tarjoilijoiden puotellessa viinirypäleitä suihimme;) Aika öyhy meininki? 

Nyepi Dayn örkkejä

Kuala Lumpuriin! Lento sinne oli aika äkkipikanen ratkasu. Aucklandin kentällä Check-in:issä mummeli totes ettei se päästä meitä Balille jos meillä ei oo lentoja sieltä pois. No aikaa oli 30 min niin juostiin kolikkotietokoneelle ja höylättiin halvimmat liput johonki. Eli Air Aasialla Malesiaan Kuala Lumpuriin. 

Meillä ei mitään suunnitelmia oo ikinä oikeen ollu niin mentiin sillä suunnitelmalla tälläkin kertaa. Oltiin joskus katottu Youtubesta surffivideo uskomattoman hyvistä aalloista paratiisisaarilla Mentawailla. Aateltiin notta mikä jottei ja lennettiin Sumatralle Padangiin joista uskottiin pääsevän veneellä Mentawaille. Padangiin ko päästiin niin tultiin aika mielenkiintoseen kaupunkiin. Miljoona asukasta, mutta suurimmaksi osaksi kunnon slummia koko mesta. Tsunami oli pyyhkässy tasaseksi paikkaa 2010. Samalla Mentawain. Päästiin hotelliin niin nukuin 19h 45min nokoset ja siitä sitten ihmettelemään kylille meininkiä.. Kaikki kahto meitä niinku ufoja. Ei nähty ketään muita länsimaalaisia missään :D Porukka tuli ottaan selfieitä niinkö oltais oltu jotaki oikeita starboja. SIR, SIR, SIR, -MISTER thank you, thank you. Jengi suurinpiirteen kumartelee ja jos näki meiät jossain vaikka kahvilla niin tulivat palloilemaan ympärille xD Tupea retuutettiin paikalliseen yliopistoon vierailulle 17 naisopiskelijan toimesta… :D Yks ilta satuttiin näkemään länsimaalainen mies yhessä kaupassa. No se olikin ihan rento jamppa ja kerto tulleensa veljensä mökiltä Mentawailta. Oli ollu viikon Padangissa ja ku kuljettiin sen kans kaupungilla niin kaikki tunsi sen ja morjenst ja kumartelii sitä. Se kerto että porukka luulee sen olevan joku amerikan suurlähettiläs :D.


Tosiasiassa ukko oli entinen jalkapalloilija ja nykynen valmentaja. Oltiin kaupoilla niin se ottii ja pokkana makso kaikkien meiän ostokset. Sitte se hyppäs mun skootterin kyytiin ja ajatti sen hotellille, joka sattu olemaan kaupungin korkein ja hienoin paikka :D viiskymppinen gubbe oli aivan jouluissaan kyydissä ja huuteli vaan ” I FEEL IM 20 AGAIN! ”. :D Kerrottiin meiän reissusta sille niin se ihan tohkeissaan ehotti että tehkää elokuva reissustanne. Siitähän se flippas lopullisesti ja vei meiät sen hotellin katolle hienoon ravintolaan ja sano, että tilatkaa mitä lystäätte, minä kustannan :D No siinä sitä sitten kohta vedettiin naudan sisäfileitä ym. ja erilaisia juomisia ja kuunneltiin guben tarinoita ku oli ollu Japanissa ihmettelemässä miten sekasi ne siellä on :D

Illanpäälle tää äijä kuskas meiät ” kaupungin kovimpien ” surffarien luo. Japanilainen äijä huusi ihmetyksestä silmät punasena ku sanottiin, että ollaan suomalaisia. Ne piti meitä varmaan maailmanluokan lainelautailijoina. :D Siellä pyöri kuvausryhmää ym muuta jengiä vaatimattomasti. Oltiin juonessa mukana mukamas kovinaki surffareina ;D Yks kuvaaja kerto että Gopron omistaja on sen kaveri eli se saa siltä kameroita jos sattuu putoomaan mereen... Mutta saatiinpahan ainakin hyvät vinkit.

Aivan kiva lauttamatka Mentawaille

Vinkkien perusteilla tavattiin Yanto niminen mies, jonka kanssa tehtiin diili ja lähettiin yön yli kestävällä lautalla Yanton ”mökille” tänne Mentawaille. Taas paljastu, että meillä kävi hyvä tuuri nimittäin tää Yanto sattu olemaan ensimmäinen paikallinen joka on alottanu surffaamaan täällä. Muuten tää paikka on aivan spesiaali : tänne on alkanu tulla ulkomaalaisia vasta 90-luvun puolessa välissä. Täällä on alkuasukkaita, oma kieli ja harvinaisia elukoita ja kasveja joita ei oo missään muualla maailmassa. Yanton siskonpoika Andy on menossa mukana meiänkans ja moninkertanen Mentawain mestari paikallisten sarjassa. Ei vois parempia ”oppaita” saada. Aivan sairaan hyviä tyyppejä ja tarinoita joka tyypin takana. 



Yanto saapuu himaan;)



Täällä ei oo internettiä, eikä sähköjäkään oo häiritsemässä ku osan aikaa päivästä niin hyviä tarinoita ollaan kuultu ja opittu vähän kieliäkin;) Muutenkin satuttiin saaren hienoimmalle ja isoimmalle asunnolle. Tuntuu, että Yanto tuntee kaikki täällä ja omistaa suurin piirtein kyliä täälä ja muutenkin vähä niinku Mentawain oma mafiapomo ;) Rabbe ja Make kävi näyttään toisella saarella korvaa lääkärissä niin tuli halvaksi ku Yanto omisti kyseisen sairaalan. Muut kämpät mitä täällä ollaan nähty niin on aikalailla semmosia pieniä majoja verrattuna tähän lukaaliin! Meillä on jopa oma kokki, joka taikoo kolme uskomatonta safkaa päivässä. Kävelymatkan päässä kolme surffispottia joissa saadaan monesti surffailla aivan yksin. 


BangBang leftiä, make rippaamassa 
Burgerworldin aaltoa, oli isoja, mutta pomppusia. Täällä oli kuvattu video joka inspiroi meiät lähtemään Mentawaille!
Epeli 2 vkoa surffaamisen alottamisen jälkeen !?
Veneillä päästään kauemmille spoteille jos ei aallot tässä lähellä miellytä. Käytiinpä me yks päivä sillä kyseisellä Youtubevideon kuvauspaikallakin surffaamassa elämämme isoimmilla aalloilla:) Ollaan kahessa viikossa kehitytty enemmän varmaan ku puolessa vuodessa aikasemmin, koska aaltoja on niin paljon surffattavana eikä porukkaa eessä. Eerik alotti surffaamaan 3 vkoa sitten ja vetää nyt täyttä häkää tuola 3m aallossa?? Vauhtia ja vaarallisia tilanteita ei toki oo puuttunu täällä. Lautoja ja terävän korallin ruhjomia ukkoja on paikkailtu lähes päivittäin.
Andy
Bedu säikähti kuvan kalaa ja kaatu 

Yks päivä lähettiin surffaamaan Maken, Empun ja Bedun kans tuohon vähän matkan päähän. Kateltiin rannalta ehkä 5min ja hyvältä näytti. Isoja ja hyviä aaltoja. Olis pitäny katella kauemmin rannalta nimittäin ku päästiin veteen niin nähtiin taivaanrannasta kohoavan isoin aalto mitä ollaan ikinä missään edes rannalta nähty. Lähettiin pädläämään aivan täysillä kohti aaltoa, mutta ei ollu toivoakaan. Arviolta 4-5m aalto edestä kaatu rekan lailla just meiän kohalla päälle. Ei mitään jakoa "duckdivee" tätä aaltoa, joten hypättiin laudoilta ja sukellettiin niin syvälle ko mahollista. Hirvittävällä voimalla aalto vei ku räsynukkeja ja ku yritti uida pintaan niin vaikka kuin räpiköi niin ylös ei päässy. Tuntu, että happi loppuu aivan näillä sekunneilla ja se oli siinä. Lopulta pulpahettiin pintaan ja hirvittävä hinkasulla happea keuhkoihin. Seuraava rekka oli kaatumassa jo päälle, ja ihmettelin, että miks Make repii mun lautaa. No meillä oli Maken kans menny jalkaremmit solmuun ja oltiin kiinni toisissamme. Lähettiin pädlään vierekkäin kohti aaltoa ja todettiin taas tilanne toivottomaksi ja sukellettiin. Sama kaava veen alla ja kyllä tuli itse kullakin äitiä ikävä. Lopulta uitiin henkihieverissä niin kauas ulapalle ettei aallot enää kaatunu päälle ja saatiin laudat irrotettua toisistaan ja selvittiin kroppa täristen takas rantaan. Olo oli aika ”Still Alive” ja mielessä pyöri ”Respect the Ocean”… 

Nipussi, täällä meinattiin hukkua :D kuvassa vielä ihan normikokonen aalto..
Reeffipusuja

Tuosta selviytymisestä tulikin mieleen, että luettiin Aucklandissa uutisista, että se saman firman lentokone millä hypättiin sillon Skydive  Uudessa Seelannissa niin oli tippunu tammikuussa järveen samanlaisessa tandemhyppyhommassa. Samat hyppääjät jotka hyppäs meiän kans niin oli ollu koneessa sillon ja selvinny kaikki ulos koneesta ennen järveen syöksyä …

Nyt huomenna palataan takas Padangiin. Siellä hoidetaan korvia jonkin aikaa ja mitään muuta ei olla vielä suunniteltu. Monella on korva tulehtunu tai tärykalvot hajonnu kun on aaltoihin slämmäilty. Sri Lankasta joku puhu. Siellä kuulemma hyvät surffimestat. Monella alkaa jo koti ja Suomi pyörimään mielessä.  1 Vuosi ja 10pv sitte lähettiin lähiöstä kohti lämpöä. Kirjotellaan ku tiedetään tulevasta enemmän :)


Käytiin Andyn ja Hansin kukolla pieksämässä naapurikylän taistelukukot :P
Einsteini kesyttää Burgerworldia 

Meikän lauta tohtorin pöydällä koralliosuman jälkeen 

Tupe viilettää Burgerissa
BangBang, Tupe nousemassa aaltoon
Bedu jättää mulle aallon, thanks brah ! ;)
Make kävi ampumassa reiteen itseään. Sai oikeesti yhen nemon saalistettua!
Sähöt mökkiin pärisi tämmösellä vehkeellä.
Kokki oli aivan hullu taikomaan evästä! 
Muraah!