Klippi saarelta:
Indonesiaan Balin saarelle paukahettiin siis ku Aucklandista sinne lennettiin. Vaihettiin konetta Brisbanessa Ausseissa. Virgin Australialla liideltiin Lago Cold Storesin yli aamuauringon valaistessa Hemmantin penseitä tehtaita;)
( Monet kerrat yövuoron tauolla haaveiltiin istuvamme noitten Virginin koneitten nahkaistuimilla naukkaillen höyryävää aamukaffia ) :D.
|
Bali Denpasar, lähtö Kuala Lumpuriin |
Balille tultua oli heti alkuun lentokentällä pikkunen kulttuuriero havaittavissa. Kentän ” virkailijat” vaikutti semmosilta Shellin kulmilla pyöriviltä mopojonneilta jotka pelaili puhelimillaan niillä tiskeillä ja naureskeli keskenään. Siviilivaatteissa kaikki, ja ainoastaan käteinen kävi kun piti maksaa muutaman kympin viisumi maahan tullessa. Viisumilla saatiin kuukauden maassaololupa. Siitä sitten heti kentältä ulos päästessä kujan läpi kävellessä huomattiin, että paikallinen tapa oli dumpata kaikki jätteet kadulle tai ojaan. Rottia juoksenteli kujilla ym :D. Taksimatka Kuta Beachille Hotelliin oli myös aika mielenkiintonen. Kokoajan tuntu että kuski ajaa jonku päälle tai vastaantulijan keulaan. Liikennesääntöjä ei oo. Skootterit ohitteli taksia kokoajan joka puolelta, oikeelta ja vasemmalta. Ja jos vastaantulijoitten kaistalla näkyy tyhjää tilaa niin sielä saa ajaa :D kävelytietä kannattaa hyödyntää myös. Opittiin äkkiä maan tavoille ku vuokrattiin skootterit ja kartotettiin saarta niillä. Motarilla oli aika ridigitön tykittää ku viidellä kaistalla saatto olla kymmenen rinnakkain. Samalla piti väistellä jalankulkijoita ja katukoiria. Jakajan päällä saatto asua joku ja poltella iltanuotiota kaikessa rauhassa. Liikenneympyröissäki tulee porukkaa vastaan ja ei mitään sääntöjä. Motarilla ei oo ramppeja vaan niihin syöksytään väliin väkisellä.
|
Mentawait ois tuolla, lets go !? |
Balin eteläosassa joku tunti Kuta Beachilla on semmonen pieni niementapanen ” Bukit Peninsula” joka on unelmapaikka surffarille. Jokapuolella niemeä on maailman parhaita surffispotteja mm. Uluwatu, Impossibles, Padang Padang. Jos toisella puolella ei tuulet suosi niin skoballa ajaa vaan puolessa tunnissa niemen toiselle puolelle. Löydettiin yhen surffikaupan myyjättären avulla meille unelma asuinpaikka. Suoraan Impossiblesin aaltojen edestä Bungalowit 5 dollaria yöltä! Jossain vaiheessa selvis, että ” myyjätär” olikin Aasian Ripcurlin omistajan vaimo. No tutustuttiin sitte pariskuntaan ja niitten 2v. surffaavaan tyttöön :D Käytiin vierailemassa Ripcurlin pääkonttorilla ja saatiin hyvä diili kun ostettiin kaikki laudat :)
|
Bungalowit Balilla oli ihan unelmapaikalla suoraan spotin eessä |
Päältä 2 vkoa siinä sitten vaan nautiskeltiin surffaamisesta ja halvasta ja hyvästä safkasta. Skootterin saa vuokrattua 3e pv ja siihen saa laudalle telineen joten liikkuminen on too easy bro ;) Kerettiin tutustua paikallisiin ihmisiin ja apinoihin. Apinat on aika luigeja otuksia, puhaltaa nimittäin kaiken mitä jättää skootteriin :D Karkkipussit aukeaa käden käänteessä ja pullon korkkaus sujuu heittämällä näiltä paviaaneilta. En tiiä oliko paviaani vai ihmispaviaani, mutta multa myös pöllittiin puhelin muutama vko sitte… samalla meni pankkikortit ym, mutta siitä selvittiin :).
Kokeiltiin muutama yö vähä paremmassa hotellissa ennen Kuala Lumpuriin 23.3 lähtevää lentoa. 10 dollaria eli joku 7e vuoden vanhassa hotellissa, ei paha:) Yks päivä sielä oli ikimuistonen: Paikallisilla oli uusivuosi ”Nyepi Day”. Täälläpäin näillä Balin Hinduilla se on vähän erilainen ku länsimainen UV. Ensin ne rakentaa semmosia isoja örkkejä joita ne rullaa illalla tuola kaduilla paraatien päristessä. Sitte ne polttaa ne örkit pahojen henkien häätämisen merkkinä. Seuraavana päivänä kukaan ei saa poistua asunnostaan ja sähköjä eikä mitään saa käyttää. Koko saari hiljenee. Mistään ei kuulunu mitään ääniä ja jopa Balin lentokenttä on suljettu koko päivän. No meille tarjoiltiin petiin ruokaa ja juomaa koko päivän tarjoilijoiden puotellessa viinirypäleitä suihimme;) Aika öyhy meininki?
|
Nyepi Dayn örkkejä |
Kuala Lumpuriin! Lento sinne oli aika äkkipikanen ratkasu. Aucklandin kentällä Check-in:issä mummeli totes ettei se päästä meitä Balille jos meillä ei oo lentoja sieltä pois. No aikaa oli 30 min niin juostiin kolikkotietokoneelle ja höylättiin halvimmat liput johonki. Eli Air Aasialla Malesiaan Kuala Lumpuriin.
Meillä ei mitään suunnitelmia oo ikinä oikeen ollu niin mentiin sillä suunnitelmalla tälläkin kertaa. Oltiin joskus katottu Youtubesta surffivideo uskomattoman hyvistä aalloista paratiisisaarilla Mentawailla. Aateltiin notta mikä jottei ja lennettiin Sumatralle Padangiin joista uskottiin pääsevän veneellä Mentawaille. Padangiin ko päästiin niin tultiin aika mielenkiintoseen kaupunkiin. Miljoona asukasta, mutta suurimmaksi osaksi kunnon slummia koko mesta. Tsunami oli pyyhkässy tasaseksi paikkaa 2010. Samalla Mentawain. Päästiin hotelliin niin nukuin 19h 45min nokoset ja siitä sitten ihmettelemään kylille meininkiä.. Kaikki kahto meitä niinku ufoja. Ei nähty ketään muita länsimaalaisia missään :D Porukka tuli ottaan selfieitä niinkö oltais oltu jotaki oikeita starboja. SIR, SIR, SIR, -MISTER thank you, thank you. Jengi suurinpiirteen kumartelee ja jos näki meiät jossain vaikka kahvilla niin tulivat palloilemaan ympärille xD Tupea retuutettiin paikalliseen yliopistoon vierailulle 17 naisopiskelijan toimesta… :D Yks ilta satuttiin näkemään länsimaalainen mies yhessä kaupassa. No se olikin ihan rento jamppa ja kerto tulleensa veljensä mökiltä Mentawailta. Oli ollu viikon Padangissa ja ku kuljettiin sen kans kaupungilla niin kaikki tunsi sen ja morjenst ja kumartelii sitä. Se kerto että porukka luulee sen olevan joku amerikan suurlähettiläs :D.
Tosiasiassa ukko oli entinen jalkapalloilija ja nykynen valmentaja. Oltiin kaupoilla niin se ottii ja pokkana makso kaikkien meiän ostokset. Sitte se hyppäs mun skootterin kyytiin ja ajatti sen hotellille, joka sattu olemaan kaupungin korkein ja hienoin paikka :D viiskymppinen gubbe oli aivan jouluissaan kyydissä ja huuteli vaan ” I FEEL IM 20 AGAIN! ”. :D Kerrottiin meiän reissusta sille niin se ihan tohkeissaan ehotti että tehkää elokuva reissustanne. Siitähän se flippas lopullisesti ja vei meiät sen hotellin katolle hienoon ravintolaan ja sano, että tilatkaa mitä lystäätte, minä kustannan :D No siinä sitä sitten kohta vedettiin naudan sisäfileitä ym. ja erilaisia juomisia ja kuunneltiin guben tarinoita ku oli ollu Japanissa ihmettelemässä miten sekasi ne siellä on :D
Illanpäälle tää äijä kuskas meiät ” kaupungin kovimpien ” surffarien luo. Japanilainen äijä huusi ihmetyksestä silmät punasena ku sanottiin, että ollaan suomalaisia. Ne piti meitä varmaan maailmanluokan lainelautailijoina. :D Siellä pyöri kuvausryhmää ym muuta jengiä vaatimattomasti. Oltiin juonessa mukana mukamas kovinaki surffareina ;D Yks kuvaaja kerto että Gopron omistaja on sen kaveri eli se saa siltä kameroita jos sattuu putoomaan mereen... Mutta saatiinpahan ainakin hyvät vinkit.
|
Aivan kiva lauttamatka Mentawaille |
Vinkkien perusteilla tavattiin Yanto niminen mies, jonka kanssa tehtiin diili ja lähettiin yön yli kestävällä lautalla Yanton ”mökille” tänne Mentawaille. Taas paljastu, että meillä kävi hyvä tuuri nimittäin tää Yanto sattu olemaan ensimmäinen paikallinen joka on alottanu surffaamaan täällä. Muuten tää paikka on aivan spesiaali : tänne on alkanu tulla ulkomaalaisia vasta 90-luvun puolessa välissä. Täällä on alkuasukkaita, oma kieli ja harvinaisia elukoita ja kasveja joita ei oo missään muualla maailmassa. Yanton siskonpoika Andy on menossa mukana meiänkans ja moninkertanen Mentawain mestari paikallisten sarjassa. Ei vois parempia ”oppaita” saada. Aivan sairaan hyviä tyyppejä ja tarinoita joka tyypin takana.
|
Yanto saapuu himaan;) |
Täällä ei oo internettiä, eikä sähköjäkään oo häiritsemässä ku osan aikaa päivästä niin hyviä tarinoita ollaan kuultu ja opittu vähän kieliäkin;) Muutenkin satuttiin saaren hienoimmalle ja isoimmalle asunnolle. Tuntuu, että Yanto tuntee kaikki täällä ja omistaa suurin piirtein kyliä täälä ja muutenkin vähä niinku Mentawain oma mafiapomo ;) Rabbe ja Make kävi näyttään toisella saarella korvaa lääkärissä niin tuli halvaksi ku Yanto omisti kyseisen sairaalan. Muut kämpät mitä täällä ollaan nähty niin on aikalailla semmosia pieniä majoja verrattuna tähän lukaaliin! Meillä on jopa oma kokki, joka taikoo kolme uskomatonta safkaa päivässä. Kävelymatkan päässä kolme surffispottia joissa saadaan monesti surffailla aivan yksin.
|
BangBang leftiä, make rippaamassa |
|
Burgerworldin aaltoa, oli isoja, mutta pomppusia. Täällä oli kuvattu video joka inspiroi meiät lähtemään Mentawaille! |
|
Epeli 2 vkoa surffaamisen alottamisen jälkeen !? |
Veneillä päästään kauemmille spoteille jos ei aallot tässä lähellä miellytä. Käytiinpä me yks päivä sillä kyseisellä Youtubevideon kuvauspaikallakin surffaamassa elämämme isoimmilla aalloilla:) Ollaan kahessa viikossa kehitytty enemmän varmaan ku puolessa vuodessa aikasemmin, koska aaltoja on niin paljon surffattavana eikä porukkaa eessä. Eerik alotti surffaamaan 3 vkoa sitten ja vetää nyt täyttä häkää tuola 3m aallossa?? Vauhtia ja vaarallisia tilanteita ei toki oo puuttunu täällä. Lautoja ja terävän korallin ruhjomia ukkoja on paikkailtu lähes päivittäin.
|
Andy |
|
Bedu säikähti kuvan kalaa ja kaatu |
Yks päivä lähettiin surffaamaan Maken, Empun ja Bedun kans tuohon vähän matkan päähän. Kateltiin rannalta ehkä 5min ja hyvältä näytti. Isoja ja hyviä aaltoja. Olis pitäny katella kauemmin rannalta nimittäin ku päästiin veteen niin nähtiin taivaanrannasta kohoavan isoin aalto mitä ollaan ikinä missään edes rannalta nähty. Lähettiin pädläämään aivan täysillä kohti aaltoa, mutta ei ollu toivoakaan. Arviolta 4-5m aalto edestä kaatu rekan lailla just meiän kohalla päälle. Ei mitään jakoa "duckdivee" tätä aaltoa, joten hypättiin laudoilta ja sukellettiin niin syvälle ko mahollista. Hirvittävällä voimalla aalto vei ku räsynukkeja ja ku yritti uida pintaan niin vaikka kuin räpiköi niin ylös ei päässy. Tuntu, että happi loppuu aivan näillä sekunneilla ja se oli siinä. Lopulta pulpahettiin pintaan ja hirvittävä hinkasulla happea keuhkoihin. Seuraava rekka oli kaatumassa jo päälle, ja ihmettelin, että miks Make repii mun lautaa. No meillä oli Maken kans menny jalkaremmit solmuun ja oltiin kiinni toisissamme. Lähettiin pädlään vierekkäin kohti aaltoa ja todettiin taas tilanne toivottomaksi ja sukellettiin. Sama kaava veen alla ja kyllä tuli itse kullakin äitiä ikävä. Lopulta uitiin henkihieverissä niin kauas ulapalle ettei aallot enää kaatunu päälle ja saatiin laudat irrotettua toisistaan ja selvittiin kroppa täristen takas rantaan. Olo oli aika ”Still Alive” ja mielessä pyöri ”Respect the Ocean”…
|
Nipussi, täällä meinattiin hukkua :D kuvassa vielä ihan normikokonen aalto.. |
|
Reeffipusuja |
Tuosta selviytymisestä tulikin mieleen, että luettiin Aucklandissa uutisista, että se saman firman lentokone millä hypättiin sillon Skydive Uudessa Seelannissa niin oli tippunu tammikuussa järveen samanlaisessa tandemhyppyhommassa. Samat hyppääjät jotka hyppäs meiän kans niin oli ollu koneessa sillon ja selvinny kaikki ulos koneesta ennen järveen syöksyä …
Nyt huomenna palataan takas Padangiin. Siellä hoidetaan korvia jonkin aikaa ja mitään muuta ei olla vielä suunniteltu. Monella on korva tulehtunu tai tärykalvot hajonnu kun on aaltoihin slämmäilty. Sri Lankasta joku puhu. Siellä kuulemma hyvät surffimestat. Monella alkaa jo koti ja Suomi pyörimään mielessä. 1 Vuosi ja 10pv sitte lähettiin lähiöstä kohti lämpöä. Kirjotellaan ku tiedetään tulevasta enemmän :)
|
Käytiin Andyn ja Hansin kukolla pieksämässä naapurikylän taistelukukot :P |
|
Einsteini kesyttää Burgerworldia |
|
Meikän lauta tohtorin pöydällä koralliosuman jälkeen |
|
Tupe viilettää Burgerissa |
|
BangBang, Tupe nousemassa aaltoon |
|
Bedu jättää mulle aallon, thanks brah ! ;) |
|
Make kävi ampumassa reiteen itseään. Sai oikeesti yhen nemon saalistettua! |
|
Sähöt mökkiin pärisi tämmösellä vehkeellä. |
|
Kokki oli aivan hullu taikomaan evästä! |
|
Muraah! |