Fishing and hiking in New Zealand

Viimeiset kaksi viikkoa videoksi tiivistettynä;
http://youtu.be/QfZvwOfKZnU

Jatketaan taas kirjottelua! 


Viimesen tiedon mukaan oltiin Queenstownissa, josta lähettiin yöksi Arrowtowniin Lake Hayesin rantaan. Ajeltiin mestoille ja teltat lyötiin autojen viereen sillä riskillä että sakot voi tulla. Siinä touhuiltiin ja huomattiin että telttojen takana menee noin 2 m levee hieman samee joki. Ja tottakai koska seuraava kuukaus on tarkotus kalastaa, kiinnosti oliko joessa kalaa. Jonkin aikaa tutkailtiin otsalampuilla kunnes joku spottas taimenen joessa! Kyllä, 50cm möllykkä ui hiljalleen joen reunaa ylös. Ei siinä oikee kukaa meinannu housuissa pysyä ja lähettin kasaa kalavehkeet. Siinä sitte kalastettiin ja joki oli ku sadusta! Pieni joki mutta 50 metrin matkalla taimenia varmaa 10 ja kaikki yli 45 senttisiä. Vuoronperään joku hihkas; haavi! Taas on kiinni! ja kaikki paukutti omat taimen ennätykset uusiks :) Siitä otettii aamupalalle yks taimen ja loput takas vapauteen. 


Puron antia.



Tytötki oli kyseistä iltaa ikuistamassa mutta oikeastaan vasta niiden mentyä nukkumaan alkoi tapahtua joella. Oltiin itekki menossa nukkuu ja laitettiin fileet veteen ettei pilaannu ennen aamua. Kun koitin vielä saada yhtä taimenta joka ei tuntunu syövän mitään ni yhtäkkiä näin ku 150cm ankerias ui alavirtaan joku iso riekale suussa ja sitä enne kuulu taimenfileitten luota epämääräsiä ääniä. No juoksin ylös kattoo ja kyllä hyvät taimenfileet oli nyt ankeriailla. Ankeriaat 1 ESAT 0. No saatiin sit idea et otetaa perkuujätteistä pieni lihaköntti ja se kiinni koukkuun. Hulmuteltii perkuujätteitä veessä ja jokee alko nousta ainakin viisi yli metristä ankeriasta. No koukku syötteinee ankeriaitte eteen ja nehä tarttu kiinni! Moni pääs irti mutta yks saatii rannalle asti. Mittaa ei ollu mutta en valehtele jos heitän että lähelle 140 cm lötkö! Ankeriaat 1 ESAT 1 ;) Äkkiä kuvat ja takas veteen. Se yö oli ku unta! Ainut miinus oli että muiden telttailijoiden unet saatto vähän kärsiä, niin täpinöissään touhuttiin iha telttojen vieressä. Pahoittelut vielä jälkikäteen. Aamulla lähettiin käymää Queenstownissa ja pyörittii kaupungilla mutta vesisade pilas kaikki ideat... Se oli viimenen päivä koko porukalla ja hyvästeltiin huikeet reissukaverit! No loppuen lopuks sinä iltana päädyttiin samalle taimenjoelle yöks vaikkakin tiedettiin että teltoilla yöpyminen kielletty. No aamulla herättiin sakot tuulilasissa, oli se vaan sen arvosta ;)... No nukutaan teltassa ja tästä lähtien nukutaan aivan jeerassa! Queenstownissä käytii vielä seuraavana päivänä. Keli suosi nii käytii vuorten päällä kondoli hissillä ja laskee LOGEILLA eli mäkiautoilla. Tuntu eka turhalta maksaa mäen laskusta mutta ku pääs radalle, heräs sisäine Grönholmi henkiin :) Jäätävä kamppailu oli kärkipaikoista ja autotki meniki yllättävän lujaa :D Kaks laskuu maksettiin ja kokemise arvone oli! Queenstownista ostin vielä kaikkien kalastajien suositteleman kalaopaskirjan. John Kent South Island Trout fishing guide. Joka on osottautunut rahan arvoseks! Kirja kertoo eteläsaaren jokien ja järvien maastosta, kaloista, säännöistä jne yksityiskohtasesti.
 
Elämämme ankerias :D


ESAT


Queenstown



Queenstownista päätettii seuraavaks mennä Milford Soundiin kattomaan jylhiä maisemia ja tietysti kalastaa. Ekaks ajettiin Aparima joelle jossa oli tarkotus kalastaa. No aamulla maajussi tuli huutelee teltoille: anybody home? Yee.. luultii että taas sakot mutta jatko: Just to let you know, there is thousands of cows coming! No mikäs sen mukavampaa ku herää keskeltä mullilaumaa ku lehmiä joka puolella eikä ees sakkoja :D Keli kumminki oli pilannu Apariman veden joten jakettiin matkaa. Ajettiin Mavrova riverin ohi ja päätettiin pysähtyä kalaan. Muut kasas vehkeitä ku Eerik oli jo sännänny joelle ja huus: tuokaa haavi! Siinä pienen taistelun jälkeen ylös hyvä 60 cm kirjolohi ruokakalaks. Ruokaa ku alettiin väsää ni kuulu töötin ääni ja ketkäs muutkaan ku tytöt ajo sattumalta ohi ja siinä sitte vaihettiin muutama sana. Oltii varmoja että vielä nähää ku samaa suuntaa oltii menossa ja Milfordiin pitää ajaa ees taas samaa tietä. Ruokailtii sateen takia sillan alla ja jatkettiin matkaa. Ajettiin aina Te anauhun asti ja tankilla kyseltii kalavesistä ja kuulemma sade tällä hetkellä pilannu kaikki. Yks joki kuitenkin oli kirkasvetinen koska se meni järvestä järveen. Waia river. Sielä käytiin ilta ja sieltä Rabbe sai kirjolohen ja laitto takas kasvamaan. Itelläki kävi tuuri ku näin taimenen rannassa ja liutin perhon kalan ohi ni ylös hyvä 45-50cm ruokakala. Te Anaussa oltiii päivä pari ja lähettiin kohti Milford Soundia. 


Apariman mullit herätti jugit yks aamu.




Ertonki ottaa aina ekalla heitolla kalan kuleksimasta :D




Kirreä Hakaniemen sillan alla.


Työpäivä.
Waia River.




Sopivan mittasta.


Tie Anausta Milfordiin on aivan uskomaton! Saa haroo kokoajan silmiä ku mutkan takaa tulee aina vaan hienompia ja taas hienompia maisemia. Ainut miinus oli että tiedetiin et Milfordis kaikki yöpaikat täynnä ja jossaikin oli yövyttävä koska kyseisissä maisemissa oli vietettävä enemmän ku päivä. Tie milfordiin oli pitkä ja satumainen, sademetsistä aina lumivuorien huippuihin. Menomatkalla tuli taas tyttöjä vastaan ja oltiin tuurilla parkissa mutta tytöt pysähty ja lähtivätki jatkaa.. No tuumattiin että ehkä ne on saanu meistä tarpeeks ja lähettiin jatkaa matkaa, mutta jälkeenpäin tuli ilmi että koittivat vaan huijaa. Oikeasti ajoivat tahallaan ohi ja kääntyivät takaisin. Jälkeenpäin sitten kuultiin että olivat koittanu ajaa meijän perässä ja pysäyttää, mutta ei me mitään oltu huomattu. Milfordiin tultiin illaks eikä maisemia kerenny kauaa ihailla kun tuli pimeä ja oli tarkotus yöpaikka ettiä. No kuinka ollakkaan törmättiin toisiin tyttöihin ja päättiin yöpyä samoilla huudeilla. Pieni maa ;) Löyettiin yks sivutie missä oli portti, mutta porttia pysty nostaa joten autot ali ja katottii mihi tie johti. Leiripaikka oli unelma! Tie meni joen rantaan hiekkamontuille. Lumivuoret avautuivat suoraan teltan ovesta! Elämäni hienoin telttapaikka. Seuraavana päivänä kierreltiin tyttöjen kans maisemia ja päätettiin mennä 3 tunnin vaellusreitille Lake Marianille. Reitti oli sopivan mittane ja hieno. Järvi oli lumivuorihuippujen keskellä ja maisemat oli erittäin huikeet! No vaelluksen jälkeen tytöt lähti te Anauhun ja me jäätiin parkkikselle miettii että mitä tehtäis. No ajettiin reitiltä vielä 10km jeeraan hiekkatietä yhelle leirintäalueelle. Siinä selailin tätä erittäin hyödylliseksi todettua kalastusopasta, ja näytti että kolmen tunnin kävelyn päässä ois hyvät kalaveet kyseiseltä leirintä alueelta. Ja 10 tunnin päässä taivaalliset :D No ainut ropleema oli että noin pitkälle oli kiva mennä pidemmäks Aikaa ku päiväks mutta kaupat oli 100km päässä ja ruokaa oli kontissa 3 nuudelipakettia mieheen.


Näihin maisemiin on mukava heräillä ;)



On the road.


Milford Sound.




Kohti Milffoo.
Peilityyni. Vai onko sittenkään?






Frendit.


 Siinä rohkaistiin toisia että nyt otetaa extempore ja kävellään sinne, ja jos eituu kalaa ni menee selviytymiseks mutta jos saadaan kalaa eletään huikeilla kalavesillä pari päivää. Bonus oli että koko reitin ajan voitas kävellä virallisella vaelluspolulla. No kaikille passas ja lyötiin rinkat selkään ja kohti kalavesiä. Tarkotus oli olla 3 tunnin kohalla yötä, mutta vuoristo polku meni liian jyrkissä maisemissa ja yö alko painaa päälle. Kaiken huipuks polku meni 500m joesta sivussa. Kohta huomattiin että oltii tultu jo 5 tuntia ja otsalampun valoon osu kyltti. Vuorenhuippu ja maastoo mihin just ja just sai teltan. Kailkilla oli jo nälkä ja täyty samana iltana uhrata ekat nuudelipaketit. Siinä pähkäiltiin että mitä ollaa lähetty tekemään mutta luotettiin että joki löytyy. Yö meni lepikossa ja seuraavana päivänä kysyttiin ohikulkijoilta onko pitkästi joelle. Patikoijat kertoivat että puoltuntia kävelyä. No lyötiin rinkat selkään ja matka jatku. Kävelijöiden sana piti paikkansa ja Hollyford joki avautu eteen. Aivan unelma kristallinkirkas joki lumivuorihuippuineen! 


Survivors.







Vapaa joka lähtöön.


Kannatti patikoida 25km!
Joenmutkassa oli hyvä nurmikko tasanne mihin sai teltat. Joki oli ku hienoimmissa kalastusvideoissa ja odotukset kovat. No kasattii vehkeet ja alettiin kalastaa. Toivo meinas loppuu ku ei kaloja näkyny, kunnes Tupe tuli yläjuoksulta ja sano nähneensä kaksi 60 senttistä taimenta syömässä perhosia. No, mentiin paikalle ja kyllä läpinäkyvässä vedessä lymys enemmänki isoja taimenia jotka vuorotellen naukkaili perhosia pinnalta. Siinä alettiin yrittää kaloja ja saatiin siimanki päähän mutta pääsivät aina irti. Eerik sai lipalla elämänsä kalan haaviin asti. 67 cm meritaimen. Siitä sai nälkäset nuudelinsekaan vähän muutaki ku maustetta ja oli hyvää! Illaks mentiin samaa mestaan ja kalat oli vieläki mestoilla. Siinä karkuuteltiin isoja ja itellä tärppäs pinta perhoon ennätys kala. 65cm meritaimen. Kala haaviin ja ruokaa oli taas vähäks aikaa. Tompallaki onnisti ja 60cm taimen onnistuneesti ylös asti. Siinä illalla tehtiin sitte taimenta monee eri sorttiii. Oli loimu taimenta, korppujauho taimenta, taimenjauhelihaa (:D) ja nälästä ei ollu enää tietookaa. Hienoja kaloja mutta ruoaks oli otettava että selvittiin reissussa eteepäi. Siinä nautittii nuotiolla hiljaisuudesta ja luonnon rauhasta. Kuitenkaan seuraavana päivänä ei odotettu nii suuria kalamääriä ja oltiin tyytyväisiä reissuun ja jäljellä yks nuudeli paketti ni oli parempi lähtä kohti autoa. 6 tunnin matka meni ripeesti ja kohta oltiin ihmistenilmoilla. Jatkettiin matkaa autolla etelään tietysti eka syömään ja nukkumaan.


Enkat paukku. Tompalle 60cm Itellä 65cm.






Ainut taimen mikä saatiin. Loput oli meritaimenia..


Eerikin mörkö! 67cm!


Muutaki ku maustetta ;)


Parasta kalaa IKINÄ. Loimutettua meritaimenta kirkkaan tähtitaivaan alla.
 Länsirannikolta tarkotus oli lähteä alas kiertää pikaseen etelän maisemat. Täällä kun matkat on lyhyet ajettiin ekana päivänä eteläisimpään kolkkaan jossa oli tiedossa yöpaikka. Toiset tytöt oli kattoneet huudeilta syrjäsen paikan mutta todettiin se liian tuuliseks ja etittiin porukalla uusi. Päädyttin taas hieman kaupungista ulos pusikkoon yöks. Aamulla mentiin paikalliseen uimahallii, joka kyllä maistui kaiken patikoinnin jälkeen ihan hyvältä. Saaren eteläosan kalaveet oli ruskeita joten kalastus ei oikee inspannu näillä seuduilla. Tasasta ja peltoo ja meren vieressä maisemat oli samanlaisia kun Australiassa joten etelässä ei viihdytty kauaa. Ajettiin rantoja pitki opiskelija kaupunkiin Dunedinii. Sielä tuli olo että kaupungissa ei osaa enää elää, kun ollaa nukuttu teltassa tähämennessä kaikki yöt Seelannissa lukuunottamatta ekaa. Siinä oltiin tyttöjenkans leirintäalueella yö ja hyvästeltii tytöt ja lähettiin kohti tarinan mukaan kalaisaa Lake Onslowia. 


Eerikki Seelannin eteläkärjessä. 






#KeepItClassy#OnTheRoad


Onslowilla lyötiin teltat ainoon mettä ryteikön taakse lähelle rantaa. Jututin paikallista kalamiestä joka kertoi saaneensa 14 taimenta päivällä. Sama meis nakkas kourallisen otti perhoja käteen. Ilta tyynty ja lähettiin kalastaa rantoja mutta taimenet näytti meille sen huonon puolen. Ne kyllä söi perhosia mutta ei meijän perhoja. Nää kalat oli oppinu mikä on aito ja mikä ei, kalastuspaine kun on sen verran suuri. Virvelillä tuli muutama pieni mutta ilta jäi vaisuks. Seuraavana päivänä tuuli käänty ja paikalliset sano et taimen ei syö tällä tuulella ja oli kyllä kalastajia mutta kukaan ei oikeen saanu kunnon taimenia. Harmi ettei sattunu oikeet kelit tälle järvelle meijän kohalle koska oli lähettävä jatkaan matkaa sateen takia. Sade veti hiekkatiet kelvottomaks meijän rata-autoille joten pois ei oltais tultu viikkoon jos oltais jääty. No ajettiin sitten 70km päähän joelle vähä vaihteluks. Ilta siinä kalastettiin ja nähtiinki isoja pari mutta ei saatu ylös. Aamulla sateet iski ja päätettiin lähtee kohti kristallinkirkkaita kalavesiä pohjoseen Wanakaan. Ollaan päädytty takas lähtöpisteeseen eli Cromwelliin muistelee menneitä, josta jatketaan matkaa ylöspäin.

-make

Tyttäret ketterät kalassa 


Kohti takana häämöttävää Lake Onslowia




Moi

 

Lake Marian

Gourmet Lunchii

AY FELLAS! 

Dodiin, aika rullannut taas sillä vauhdilla että korkea aika kirjotella! Viime kirjotuksen tarina taisi päättyä juuri ennen joulua, koitan siis jatkaa siitä. Joulu vietettiin melko isolla Suomi-porukalla Sydneyn pohjoispuolella, Munmorah Kansallispuiston upeissa maisemissa, tai no vois sanoa jo että arkisissa maisemissa. Paikanpäälle kansallispuiston leirintäalueelle saavuttiin meidän reissulaivueella 23 päivä. Ei muutakuin teltta ja leiri pystyyn ties monennenko kerran tämän Roadtripin aikana. Jokatapauksessa tämä oli viimeinen teltankasaus tässä maassa.
Ensimmäinen pieni pettymys oli, ettei biitsi ollutkaan aivan leirintäalueemme vieressä. No loppuviimein ihan hyvä koska ilma oli välillä aika tuulinen. Jotain hyvääkin jos täytyy sanoa niin paikka tarjosi muuten oikein hyvät puitteet pihalla kokkailuun ja leirielämään. Iso katos ja monta Barbequeta. Vallattiin nämä tilat Suomalaisvoimin sitten lähes koko Jouluksi :) Aussit muuten viettää Joulua virallisesti vasta 25. päivä. Monelle paikalliselle 24. päivä on normi duunipäivä. 

                                                                      

Joulupäivän sööffit

Ruoka-ostoksille mentäessä meinas ideat olla vähän lopussa kun alkoi miettiä että täältäkö pitäis jotain jouluruokia löytää kaupasta. No onneksi porukasta tässä vaiheessa löytyi jo muutama huolehtivainen (Kiitos tytöt) joka oli suunnitellut ruokalistan parille päivälle valmiiksi. 
                                

omnom jouluruokaa 


Oikein mukavasti päivät siinä vierähti enemmän tai vähemmän Jouluisia ruokia syöden ja kahvia juoden. :D Suklaatakin oli ihan Suomesta asti paikanpäälle saatu, kyllä maistu! Oli mukava taas tavata uutta porukkaa ja kuulla matkatarinoita ja suunnitelmia! Käytiin muuten Joulupäivänä oikein porukalla heittämässä Surffit läheisellä biitsillä. Voi olla että kerta jää ainoaksi laatuaan :D

                             

No eihän sitä oikeata Joulufiilistä ihan samanlailla löytynyt kuin Suomessa mutta Fiilistä nyt ainakin ;) 

Kiitos vielä tästä kaikille niille ihmisille jotka olitte mukana järjestämässä tätä!
                                           

Läheinen biitsi joululeiriltä

Beach bummit kävelee sivistyksen pariin :D 

Muutaman oikein leppoisasti vietetyn päivän jälkeen pakkailtiin kamat autoon, laudat katolle ja keula kohti Sydneytä. Munmorahista oli Sidniin vielä noin parin tunnin ajo. Sydneyssä meitä odotti jo muutama kuukausi sitten ennakkoon varattu hotelli, joka tässä vaiheessa oli hinnasta huolimatta jo varsin odotettu. Yöt kunnon sängyssä ilman papukaijojen ym. metelöivien Australian luonnonmukavuuksien säestystä on kyllä maistunut! Hotellilta keskustaan ja Oopperatalolle on noin 5 kilsaa jonka laskettelee rullalaudalla hetkessä. On muuten kovassa käytössä ollu laudat täälä. Päivät on mennyt mukavasti kaupunkiin tutustuen laatoitettuja katuja rullaillen. Mainitaan nyt että käytiin Maankuululla Bondi biitsillä. Meille se oli kyllä biitsi muiden joukossa, ei mitään muuta erikoista kun jäätävä väenpaljous.. 

Poijjaat ihmettelee Bondin kinkkukiusausta ekaa kertaa

Bondia, keskustaa näkyy vasemmassa ylämandaatissa...

Viljasen Veljekset naattii

Väenpaljoutta jo aamulla puistossa

Didier Puttonen feat. Sydney Street Boys

Vuoden viimeisenä päivänä oli tarkoitus olla ajoissa liikkeellä ja valtaamassa parhaita paikkoja ilotulitusta varten. Vähän toisin kävi. Jono puistoon jonne oli tarkoitus mennä oli lähes 2 kilometrin mittainen. About parin tunnin jonotuksella siitä kuitenkin selvittiin, not bad. :D Päivä puistossa iltaa ootellen tuntui aika pitkältä ja osa porukasta päättikin lähteä etsimään muualta parempia huudeja tulituksen katsomiseen. Ihan mielenkiintoisien seikkailujen jälkeen jäbät päätyi Harbour Bridgen alle. Unelmapaikoille siis. Ennen tätä kerkesivät kuitenkin hakea hyvää näköalaa kaupunkiin parista tornitalosta ja niiden katoilta. Vartijat ja poliisit vastustivat ikävästi näille parhaille paikoille pääsyä :D Lue tästä : Seikkailu Sydneyssä UV:n iltana (c) Atte 

Benny 0 lepakko 1. Paskansi päälle ku alkovat heitteleen kivillä :D 

Tämmöselle näköalalle sniikkailtiin. Lukekaa lisää Aten tekstistä ;)

Kiinnijäämishetki, huomatkaa Bennyn ilme.. 

Tavattii pari Sakemannia. Kaverit raahas muutaman kilsan päästä löytämiään sohviaan kommuuniinsa keskellä yötä xD

Täytyy sanoa että oli kyllä ihan näkemisen arvoiset livenä nää paukut! 
                       

Tyttöjen kämpältä Bondilta

Muutama ilta tai no melkein yökin ollaan istuttu tyttöjen vuokraamalla kämpällä tuola Bondi biitsin vieressä. Aika on saatu kulumaan ihan mukavasti juomalla kahvia, jutskailemalla porukalla sekä tottakai nautittu toimivasta WiFistä. Ei paha sijainti eikä kämppä ollenkaan..
                                              

Tupak lives

Viimepäivinä ollaan koitettu päästä eroon auton peräkonttiin reissun aikana kertyneestä "hyötytavarasta". Tässä hommassa on ihan kätevästi palvellut Gumtree, joka on vähänkuin paikallinen tori.fi. Surffilaudoille löytyi tässä miljoonakaupungissa uudet omistajat parissa tunnissa. Myös hyvin palvellut Landcruiseri meni viimein kaupaksi kun hintaa tarpeeksi laskettiin.. No nyt on taas kevyt olo. Rinkka ja rullalauta jäljellä. 

Läppäriltä reissun alun kuvia katsellessa tuntuu kuin aika olisi lentänyt.. Noin 9kk Ausseja takana ja pari päivää edessä. Kyllä näitä surffispotteja ja maisemia varmasti muistellaan joskus lämmöllä. Ihmisten rento elämäntyyli, kohteliaisuus ja smalltalk ovat asioita joita en unohda! :D Tällä hetkellä tätä maata pitää jo lähes kuin kotimaana, sen verran tutuksi käytännöt täälä tulleet. #SurfingIsEverything
Jokatapauksessa ei voi muuta sanoa kuin että kyllä täältä Sidnin vilinästä on mukava jatkaa Uuteen Seelantiin! 

~ bedu

Tässä säästetään 240 dollaria kuluissa, yhdistämällä rinkkoja :D

Nonniin ! Jatkan tuosta mihin Bedu jäi. Paukautettiin tosiaan 8.1. tänne Uuden Seelannin eteläsaarelle Queenstowniin. Toivuttiin huimasta 2h aikaerosta eka yö hostellissa tässä Queenstownissa. Heti Seuraavana pvnä täräytettiin ja ostettiin autoksi tuommonen neliveto-Subaru. Siitä sitten paikallista pankkitiliä auki ja veronumerot povariin. 10.1 Kello herättikin jo 5.30 Cromwellissä KYLMÄSSÄ teltassa ja ensimmäinen työpäivä kirsikkafarmilla näki päivänvalon. Siitä lähtien ollaan paukutettu niska huurussa kirsikkaa ämpäriin ja eletty hivenen alkeellisissa oloissa teltassa " leirintä-alueella" parinkymmenen etelä-amerikkalaisen kanssa. Töitä siis tehtiin PUTKEEN kolme viikkoa. Yks välipäivä saatiin kun vettä satoi liikaa :D. 

Edellämainittu siis syy siihen, että ei olla paljon keretty nettiä etsimään ja blogeja päivittelemään.

SON SIINÄ ! 

Tytöt kyläilemässä meiän leirissä. 

Työ oli raakaa peliä ranuanmaalla elikkä yhestä 10 litran PURKISTA sai 6.5 dollaria. Tultiin jätkien kans parhaaseen aikaan huudeille kun hetelmää alko olemaan tosi hyvin kypsänä. Keskimäärin päivässä saatiin jokainen n. 30 buckettia poimittua. Parhaimpina päästiin 40 buckettiin. Puskissa rähisevä firman kovin tykki " Speedy Gonzalo" Etelä-Ameriikasta pääsi välillä yli 50 Purkin paivavauhtiin. Eläin. Taukoja se ei tuntenu. Päivän päätteksi vaappu vaan puskasta kotiin naama leveessä virneessä "Good Stuff" : D Voisin ristiä kaverin kirsikkafarmien Simo Häyhäksi...

Siinä ne rowit odottaa pickereitä aamuhämärässä

Iltasin ollaan vähän keretty jotain duunailemaan, mm. Ostettu kalastusvehkeet ja vähän lämmintä vaatetta kylmien öiden lämmikkeeksi. 3 kaveria meistä hommas perhosetit ja 2 kaveria eli Eerik ja Bedu luottaa ihan beisic virvelipainotteiseen ratkasuun. Kalastusluvat oli 120 dollaria koko vuosi per lärvi. Vähän ollaan keretty jo käyä lähijokia kartottamassa iltasin. Ihan huikeita paikkoja ja niin kirkasta vettä, että kalat näkee monen metrin syvyyteen. Isoja taimenia ja kirrejä uiskentelee näkyvillä, mutta niiden catchaaminen onki sitten ihan toinen juttu :D Muutama pienempi taimen ja pari kirjoa ollaan saatu nostettua ylös. Paikalliset muuten pitää taimenta ja kirjolohta ihan perus lahnan roolissa täällä O.O 

Asuttiin tossa leirissä niin siinä oli tuollanen lampi, jossa päästiin uiskentelemaan ja KAJAKOIMAAN. . . :D Siihen oli istutettu joskus kalaa ja monesti aamusin töihin lähtiessä kala pintoi ja isotkin taimenet hyppäs ilmaan.. Make onnistu yhen kirren nykäsemään yks kaunis aamu siitä ylöskin ja saatiin vähän viemistä tytöille Grillibileisiin :) Tyttöjen huikee blogi ! :  Tästä Tyttöjen Blogiin jossa, mm. enemmän kuvia töistä! 

1800m korkeuteen, nousua tuli 1300m

Tosiaan maisemat on aivan uskomattomat täällä ja mukava nauttia luonnon rauhasta Sydneyn rähinöiden jälkeen. Huomattiin alussa, että " ei riitä prosessorissa teho näihin graffoihin" ku päät kipeenä jarimasoilla ku niin paljo vuorta ja maisemaa joka suunnassa sen totutun sinisen taivaan sijaan :D

Ekana päivänä vuokrattiin tää kärry

Nyt siis Helmikuun eka pv ja alotellaan reissaileen ja eräilemään täällä " maailman kauneimmassa maassa, huikeitten kalavesien äärellä. Tarkotus molemmat saaret tutkia seuraavan kuukauden tai kuukausien aikana. Justiin tultiin paikallisesta tarjoustalosta josta haettiin Aerodynaamista telttaa ym. alle tulevia retkiä varten. Tai oikeastaan meillä on tarkotus asua teltassa koko ura täällä Seelannissa. Tulee halvaksi ja voiaan sitte lämpimimmissä maissa elää vähän leveemmin ;) Mitään ei olla lyöty lukkoon, että mihin tästä jatketaan kun tämä maa on nähty. Vaihtoehtoina on mm. Indonesian, Aasian ja Euroopan kautta kesäksi Suomeen. Ollaan myös katottu, että yhtälailla Hawaii:n ja Ameriikoiden kautta päästäs täältä takas. Matkaa linnuntietä HKI-Vantaalle täältä noin 17 000 km.

Saatiin eilen myös Rabbe takaisin poikain pariin. Se vietti vielä extra-kuukauden siskonsa Marielin  kanssa Ausseissa.  Kävivät Great Ocean Roadilla kuulemma ainakin ja Melbournessa :) Mariel taitaakin olla jo takas Suomessa sorvin ääressä. Tuntunu tässä reissussa, että jengiä tulee ja menee, mutta me vaan jäähään aina.. :D Vuokrattiin justiin tänään kuukaudeksi myös toinen auto ,että mahutaan olemaan kuudestaan.

Innolla oottelen tulevia "marsseja" tuolla erämaassa. Mukava vähä verestää vanhoja inttifiiliksiä ja nauttia leirielämästä ilman kitiseviä alikessuja ;D Hyvin kasvattanu tääkin leirielämä mitä ollaan vietetty viime kuukausi. Mukava olla näin huikeella porukalla reissussa ja jutella välillä syvällisempiäkin. Ystävyyssuhteet syventyy ja ryhmähenki kasvaa :) 

Nopeet päässä taimenjahdissa.

 Matkailu avartaa ja kasvattaa. Sen on saanu todeta moneen kertaan reissussa. Tuntuu, että on viimesen 10kk aikana eläny enemmän kuin sitä edellisten 3 vuoden aikana yhteensä! Päätetään tää teksti tämmöseen sanontaan ko näköjään jo karkas fiilistelyn puolelle muutenkin :

In the end, it's not the years in your life that count. It's the life in your years.

Abraham Lincoln

PS. Täällä on mobiilidata kallista ja muutenkin aateltiin, että nautitaan elämästä ja erämaasta ilman elektroniikkaa seuraavat viikot joten ei tulla käyttämään nettiä/puhelimia vähään aikaan muuten kuin Wifeissä jos kaupunkiin ekytään. Jos sitä ostais vaikka puukon puhelimen tilalle ja alkais veistelemään ukkoja vaikka ennemmin ko räpläämään someja kokoajan... 


- Tomppa